perjantai 17. tammikuuta 2014

Harkkapeli



Pimeän tullessa alkaa Santa Fe:llä lepakot lentelemään.
Kentällä on kylmää ja kosteaa illalla kymmenen jälkeen ,
 vaikka päivällä olisi lämmintä yli +20.

           Mitä vanhempia junnupelaajat ovat, sitä vähemmän on vanhempia katsomossa.
           Mutta hyvin uskollinen on se joukko poikien isiä, jotka jaksavat seurata kaikki
           nuortensa harjoitukset ja pelit.

           Eetu treenaa kolmen joukkueen kanssa ja olen saanut tilaisuuden tarkkailla
           läheltä erilaisten vanhempien suhtautumista joukkueiden tekemisiin.
           Suhtautuminen vaihtelee huomattavasti joukkueiden välillä. Erään joukkueen
           vanhemmat huutelevat ohjeita pelaajille kuin olisivat valmentajia. Ja suhtautuminen
           meihin ulkomaalaisiin on välttelevää. Tulee sellainen tunne kuin he pelkäisivät
           joutuvansa puhumaan meille jotain kieltä, jota eivät osaa.

            Juvenil- joukkueen isät ovat tosi mukavia eivätkä osoita millään tavalla
            ettemmekö kuuluisi joukkoon. Seuran lipunmyyjän mielestä olemme niin
            hauskoja tapauksia, kun käymme katsomassa paljon pelejä. Hän on vanhempi
            herrasmies, jonka leveästä Andalucian murteesta en ymmärrä puoliakaan.
            Se ei tahtia haittaa, juttua riittää siitä huolimatta :)
         
         

           Eetu pelasi illalla harkkapelin Juvenilien (-95-97) kanssa seuran miesten joukkuetta
           vastaan. Miehet pelaavat 1. Andalucian sarjaa ja ovat lohkossaan kuudensia.
           Jos verrataan Suomen tasoon, niin tämä joukkue saattaisi vastata 2. divaria ja
           parhaimmat pelaajat 1. divaria.
           Heidän joukkueestaan löytyy kyllä tosi nopeita jalkoja. Juvenilit eivät oikein
           pysyneet perässä.
         
           Eetu pelasi toisen puoliskon pelistä ja sai pidettyä nollapelin omalla ajallaan.
           Miehet kuitenkin odotetusti voittivat pelin 2-0. Nyt Eetu ei enää koonsa
           puolesta erotu niin paljon. Vaikkei miehet ennenkään ole antanut yhtään sääliä
           nuorelle mokelle. Onneksi ranteet oli hyvin teipattu!