Peliä, riemua ja nousuhaaveita:)

Pitkästä aikaa peli kotikentällä lämpimässä säässä ja hyvällä fiiliksellä saatu ansaittu voitto.
Espanjan hiihtolomaviikko eli Semana Blanca oli vienyt katsojat pois katsomoista kuka
minnekin lomille. Joukkue oli kasattu taas kaikista -99 ikäluokan joukkueista,
mutta pelaajat pelasivat hyvin yhdessä.
Taas on yksi etappi hoidettu matkalla kohti Cadete Segunda Andaluzaa!

Linkki  erittäin tasaiseen Cadete Tercera Andaluzan sarjataulukkoon:

http://futbolcarrasco.com/liga/?file=CADETE3ANDALUZAG2MALAGA



Pelit jatkuvat Eetun osalta huomenna sunnuntaina pitkällä pelimatkalla Almeríaan.
Starttaamme parkkihallista 05.50 ja paluu lienee illalla.


Linkki ylimmän tason, Primera Andaluzan sarjataulukkoon:

http://futbolcarrasco.com/liga/?file=CADETE1ANDALUZAG2

Eetu totesi noustessaan autosta, et nyt mä lähden voittamaan.
 Asenne kohdillaan:)                                                                   

Alhaurin de la Torre C.F hävisi edellisessä pelissä Campanillakselle
 numeroin 4-3.                                                                                        
 

Valmentaja käskytti moken vetämään vaparin. Kaksi kertaa Eetu on osunut
suunnilleen samasta kohdasta, mutta tänään ei maalia tuuletettu.                  

Juvenilit olivat vieneet isommat peliasut, joten Eetu joutui pelaamaan
varmasti kahta numeroa liian pienessä peliasussa...ei tainnut loppujen
                                       lopuksi haitata yhtään vaikka alussa harmittikin.                                                                        

Eetun joukkueen molemmat maalivahdit pelasivat Campillosta vastaan
 hienon pelin. Toisen jakson pelannut Bois sai upean seivin ihan pelin    
lopussa!                                                                                                    

Seura tekee päätöksiä ensi viikolla Eetun treenaamisesta. Valmentajan
mielestä Eetu treenaa liikaa ja pelejäkin on joka lauantai ja sunnuntai.



 

We proudly present from Spain...

....ylpeänä esittelemme uuden Autonómico-tason suomalaisen maalivahdin:)

Alkujännityksestä huolimatta Eetu pelasi varmasti ja omalla tasol-
laan koko pelin. Valmentaja ja seuran johto olivat erittäin tyyty-    
   väisiä Eetun debyyttiin. Onnittelut!                                                     

Valmentajan vaihtumisen seurauksena Eetu pääsi näyttämään osaamistaan ensimmäisen
kerran kunnolla pelaamalla koko pelin Espanjan ylimmän tason joukkueessa eli Primera Andaluzan kanssa. Tämän ylemmäs ei pääse Espanjassa pelaamaan oman ikäisten ryhmässä,
suurempiin seuroihin kyllä muttei ylemmäs.
Eronnut valmentaja oli sanonut pelaajille, että he pelaavat myös Espanjan kilpailuimmalla
alueella eli Andalusiassa, jossa on asukkaita yli 8 miljoonaa ja valtavasti lisenssipelaajia.

Torstain harjoituksissa pikkusormensa venäyttänyt mokke treenasi jo eilen kipeällä
sormella ja tämän päivän pelissäkään kipu ei näkynyt ulospäin. Täytyy rakastaa urheilua
kyllä paljon, kun kipukaan ei saa pidettyä tätä nuorta miestä pois kentältä:)
Toki harjoittelemisesta ja pelaamisesta loukkaantuneena päättää Eetun lisäksi lääkäri.

Huomisessa oman joukkueen pelissä Eetu saattaa olla sivussa, sillä kipeä sormi tarvitsee
parantumis- ja lepoaikaa. Jos jotain dramaattista tapahtuu pelissä niin mokella on kamat
varmuudeksi mukana. Ja täytyyhän meidän mennä kannustamaan Eetun omaa joukkuetta,
joka jahtaa unelmaansa nousta sarjaporrasta ylemmäs.

Nyt tehtiin ennätys siinä missä vaiheessa peliä tuli poliisit paikalle. Heidät jouduttiin
kutsumaan jo ennen peliä, kun vastustajamme vanhemmat eivät suostuneet maksamaan
sisäänpääsystä peliin (3€). Heillä oli mukanaan jonkinlainen dokumentti siitä ettei
julkisille paikoille pääsystä tarvitse maksaa. Riita päättyi siihen, että he joutuivat
kaivamaan lompakkonsa esille:)

U.D Maracena oli täynnä lahjakkaita yksilöitä. Kentän paras pelaaja oli
150 cm pitkä hyökkääjä, jonka Eetun joukkueen vanhemmat nimesivät 
 Ronaldoksi.                                                                                               
 

Välillä tuntui, että kentällä oli vaan punaista väriä. Niin nopea ja taitava oli
U.D Maracenan joukkue. Alhaurinilla oli pulaa kenttäpelaajista, sillä osa   
joutui seuraamaan peliä katsomosta käsin saatuaan punaisista korteista      
pelikieltoa tai viidestä keltaisesta yhden pelin kiellon.                                 

Tästä tilanteesta vastustaja teki ensimmäisen maalinsa. Kuva osoittaa hyvin   
miten kotijoukkueen pelaajat olivat ihan jossain muuaalla kuin missä olisi     
pitänyt olla. Vastustajia oli viisi (5) kappaletta täysin vapaana maalin edessä.

Eetu sai valmentajalta palautteena erityistä kiitosta pelin johtamisesta,
pääpalloista ja jalkatyöskentelystä.

Peli päättyi kotijoukkueen tappioon 2-0. Vastustajan voitto oli ansaittu, sillä
se hallitsi peliä alusta loppuun asti.                                                                  

Vamos! Salimos! Fuera!

Pelin toinen maali tuli rankkarista. Kuten kuvasta näkyy torjunta oli        
harmittavan lähellä. Eetu sai pallon eteen kädet, mutta veto oli niin kova,
      että pallo meni maaliin.                                                                                     

Taistelu noususta alkoi!

Kova on taso Espanjassa. Tänään nähtiin parasta futista tässä sarjassa tähän asti.
Kaksi tasavahvaa joukkuetta otti yhteen eikä selkoa paremmuudesta meinannut saada.
Molemmat joukkueet pelasivat taitavasti ja peli oli viihdyttävää katsottavaa katsomoon.

Mutta...aina pelit päättyvät jonkinasteiseen tappeluun jossakin muodossa. Tänään ei tullut
yleistä nujakointia, mutta uhkaava ilmapiiri oli sitäkin herkempi. Valmentaja käskytti
vanhemmat autoihin ja vasta sitten joukkue poistui yhtenä ryhmänä nopeasti.
Syynä tähän oli se, että meidät oli uhattu hakata.

Pitääköhän kohta alkaa käyttämään kypärää ja luotiliiviä katsomossa?

Eetun seurassa kaikki joukkueet auttavat toisiaan, valmentajat tukevat tois- 
tensa joukkueita ja pelaajia ja seuran johto on aivan huikea. Tänään joukku-
eessa pelasi kolmen eri joukkueen pelaajia. Vastustajan vanhemmat eivät    
siitä tykänneet ja huutelivat koko pelin ajan, että on väärin peluuttaa ylim-  
män tason joukkueen pelaajia tässä sarjassa. Aivan satavarmasti tekisivät    
saman, muttei heillä ole materiaalia siihen.                                                     

Kuluneella viikolla on tapahtunut paljon. Ylimmän tason joukkueen valmentaja erosi ja
suoraan sanottuna se tietää Eetulle varmasti enemmän peliaikaa, olipa uusi valkku kuka
tahansa. Odotettavissa on mielenkiintoinen loppukausi. Eetun omassa joukkueessa on
myös hyvä meininki päällä tällä hetkellä. Seuran johto oli luvannut, että jos tässä pelissä
tulee voitto, niin koko seura tukee ja auttaa joukkuetta kaikin tavoin, että nousu seuraavalle
sarjatasolle tapahtuisi.

Voitto tuli tänään lukemin 1-0. Onnea koko seuralle tästä voitosta!

Vastustajan numero 9 oli Eetun kimpussa jatkuvasti. Sai keltaisen kortinkin.   
Moken temperamentti on muuttumassa espanjalaiseksi, sen verran kuumenee
ja antaa kyllä takaisin tilaisuuden tullen.                                                           

Tasaisessa pelissä oli kolme tilannetta, jotka olivat erittäin ratkaisevia:
1. Eetun mahdottomalta näyttänyt torjunta varmassa maalipaikassa,
2. puolustajan uhrautuva heittäytyminen pallon eteen sekä               
 3. Alhaurin de la Torren tekemä maali                                                

Vauhti oli kovaa koko pelin läpi. Alhaurin el Grande pelasi myös hyvin
fyysistä peliä. Täytyy antaa kunnia vastustajalle, peli olisi voinut päät- 
tyä kumman vaan voittoon.                                                                     

Molemmat maalivahdit pelasivat nollapelin:)

Eetu lähdössä hyökkääjäksi toisella puoliajalla.
Valmentaja ei kuitenkaan laittanut Eetua ken-  
tälle, sillä pelin ainoa maali tuli juuri silloin.   
Viisas päätös, näin vältettiin loukkantumis-     
riski, koska tilanne oli räjähdysherkkä.           

Lämmintä +20, aurinko paistaa, mantelipuut kukkivat.
Ja saa seurata hyvää espanjalaista futista:) Mitä muuta
voisi toivoa..sitä ettei vastustaja uhkaisi hakata!!!!!!!! 
 

Alhaurin el Granden kenttä sijaitsee todella hienolla paikalla ja
 on moderni ja iso stadion.                                                             

Olemme nyt käyneet 38:lla eri kentällä. Vielä kaksi ja 40 on täynnä eli
se tietää sitä, että ostamme hienoimman kakun mitä kaupasta löytyy....

Delantero y portero finlandés

Tänään pelattiin hyytävän kylmässä +2 asteen säässä kotipeli Alhaurinissa
 C.D Los Pradosta vastaan. Vastustaja oli ennen tätä peliä sarjassa vasta     
toiseksi viimeisenä, mutta juuri nämä pelit olisi ehdottomasti voitettava.    
Ylimielisyyteen ei ole tippaakaan varaa ja asenne olikin kohdallaan           
   vaikkei peli parasta osaamista ollutkaan.                                                        

Ensimmäisen puoliajan Eetulla oli maalivahdin peliasu ja toisella jaksolla
hän puki päälleen kenttäpelaajan asun.

Pelin alusta loppuun asti tämä maalivahti kannustaa, komentaa
ja ohjaa peliä. Pelin jälkeen mokke on ääni käheänä:)

Vaikka tässä mennään tasatahtia, niin peliä hallitsi sinivalkoinen kotijoukkue.
Peli päättyi lukemiin 1-0 Alhaurin de la Torren voittoon. 

Eetun joukkueen pelaajat onnistuivat tänään luomaan hienoja hyökkäys- 
kuvioita, mutta viimeistelu oli hieman hakusessa, kuten tehtyjen maalien
lukumäärä kertoo.                                                                                       

Maalivahdilla ei tällä kertaa ollut mitään kiirettä avauksien kanssa.       
On mukava katsella Eetun avauksia olipa ne pitkiä tai lähelle,                
sillä kova treenaaminen on tuottanut tuloksia.                                         



Toisella jaksolla Eetu oli selvästi innoissaan hyökkääjän roolistaan.
Eilen illalla ei kyllä naurattanut, kun kassi oli hävinnyt pukkarista.
Onneksi se löytyi toisen joukkueen maalivahdin kotoa, mutta.........
se koti sijaitsi niin sokkeloisessa paikassa, että apuvalkun piti        
lähteä meidän kyytiin oppaaksi. En vieläkään tiedä missä me        
kävimme:)                                                                                        

Edellisessä pelissä Eetun selässä oli numero 17 ja nyt 16.

Where is the ball?

Kenttäpelaajan nilkat ja polvet ovat kyllä kovilla. Välillä kuuluu todella
     kovia napsahduksia katsomoon.                                                                     

Eetu treenasi eilen ylimmän joukkueen kanssa. Katselimme huolestuneena,
että Eetu joutuisi vetämään perään myös miesten harkat. Ja niinhän siinä    
kävi, mutta kun harkat alkoivat niin miesten valkku sanoikin, että                
 mene vaan kotiin, kun sun äiti ja sisko on ollut jo yhdet harkat täällä:)         
Äkkiähän se neljä tuntia kentällä olisi vierähtänyt....                                      

Huomenna sunnuntaina on Eetulla taas peli. Kotipeli Cadeten ylimmän
joukkueen kanssa. Toivotaan Eetulle peliaikaa ja onnistumisia.             

Tästä se lähtee:)



Joukkueen maalivahtien kokoero ei ollut niin suuri kuin
ikäero; 12 vuotta.

Etukäteen mietittiin, että jaksetaanko körötellä joukkueen bussin perässä. Toisin kävi,
sillä bussi ajoi niin kovaa ettemme me henkilöautoilla seuraavat tahtoneet pysyä mukana.
Takaisin tullessa ajoimme ensimmäisenä autona bussin perässä pimeällä ja melko
mutkaisia teitä, joissa oli paljon liittymiä...sakkolappuja odotellessa:)

Oli hieno hetki kuunnella pelin alussa, kun kuuluttaja luetteli pelaajat ja kuultiin;
numero trece Eetu. Jo se asia, että miesten joukkueen valmentaja on luottanut Eetuun
ottamalla treeneihin ja peliin mukaan, on suuri kunnia.
Etukäteen "pelättiin" pahinta eli sitä ettei joukkueen ykkösmokke voisi pelata perjantain
harkoissa sattuneen loukkaantumisen takia. Onneksi hän oli kunnossa. Peli oli aika rajua
ja ensimmäisen kymmenen minuutin aikana oli ollut monta miestä maassa ja yksi kiidätetty
sairaalaan.

Eetu sai arvokasta kokemusta siitä miten aikuisten joukkue lähtee pelireissuun ja miten siellä toimitaan. Taitaa olla myös aika normaalia, että vierasjoukkueen pukukoppia vartio poliisit
pelin loputtua. Nyt oli pukkarin ovella kolme poliisia ja ulkopuolella toiset kolme poliisia
turvaamassa pelaajien poistumista bussille. Kotijoukkueen kannattajat huutelivat rajusti
erotuomarille ja Alhaurinin pelaajille, myös Eetulle, kentältä poistuttaessa.






Peli oli alusta loppuun asti niin tiukkaa vääntöä ettei Eetulla ollut saumaa
    päästä kentälle. Tavallaan hyvä, sillä peli oli luonteeltaan melko rajua,          
sekä kentällä että vaihtopenkillä ja katsomossa.                                          
 

 

Antequeran kaupungissa on myös hieno käsipallohalli. Olemme käyneet siellä
muutaman kerran katsomassa pelejä, mutta suosittelen sinne mennessä ottamaan
mukaan kunnon kuulosuojaimet...jos erotuomarin työskentely ei miellytä kotiyleisöä,
niin vihellyskonsertti hallissa on hirvittävä.

Aika hiljainen mokke....vai onko tää kenttäpelaaja?

Onneksi ensi viikonloppuna kaikki mahdolliset Eetun pelit ovat kotipelejä.
Kaksi vieraspeliä samana viikonloppuna on vähän liian raskasta. Se mitä pelejä
mokke pelaa, selviää varmasti vasta loppuviikosta.

Jos joku täällä Espanjassa asuvista ( Fuengirola-Benalmadena-Torremolinos akselilla asuva) olisi kiinnostunut auttamaan Eetua
ja futismutsia lähtemällä joskus kuskiksi vieraspeleihin, niin ota yhteyttä:
porterofinlandes@gmail.com
Meiltä löytyy kyllä hyvä auto ja tarjoan kahvit ja bocadillot kentällä:)

Raskasta ammattia itselleen on poika tavoittelemassa.
Täytyy olla valtava rakkaus urheiluun ja futikseen. 



Tämän rankkarin aikana ja sen jälkeen yritimme olla ihan hiljaa ja
huomaamattomia. Sen verran vihaisia olivat kotijoukkueen fanit. 
Tilanne maalin jälkeen oli tasan 1-1.  

Minuutilla 93. Antequera C.F tasoitti numeroiksi 2-2.
Kuvassa kaksi maalivahtia samassa päädyssä:)          



Antequeran stadion, El Maulí, oli pettymys. Seuran tietojen mukaan
uudistetulle stadionille mahtuu 5000 ihmistä. Voi olla, että mahtuu,
mutta aika ränsistynyt se oli ja kenttä huonossa kunnossa.                
Liput olivat törkeän ylihintaiset; 10€. Alhaurinín peleihin maksaa   
7€/miehet ja 5€/naiset. Antequerassa oli siitä huolimatta enemmän   
katsojia.