lauantai 29. marraskuuta 2014

Saako suomalaisessa jalkapallossa käyttää sydäntä?



Tulen juuri jalkapallotilaisuudesta, suomalaisesta sellaisesta.

Jouduin poistamaan itseni paikalta melko nopeasti, sillä en ymmärtänyt
"suomea"...erehdyin sanomaan mielipiteenäni, että 14-15-vuotiaalla futarilla
täytyy olla myös ei-urheilevia kavereita. Sain napakasti vastauksena,
että se on vain naisen ja äidin mielipide. Varmistin asian vielä toiseen kertaan
ja kysyin kestääkö näin nuoren miehen pää 24h pelkkää jalkapalloa.
Vastaus oli samanlainen.

Olen ehkä jo liiaksi espanjalaistunut mitä tulee futikseen. Ehkä paitani väri
maajoukkuetasolla olisi punainen sinivalkoisen sijasta:)

Olen saanut henkilökohtaisen saarnan espanjalaiselta yliopistotasoisen valmentaja-
kortin omaavalta valmentajalta pari vuotta sitten. Hänellä oli täysin erilainen näkemys.
Jalkapallo on sielussa ja sydämessä ja sen eteen on uhrattava kaikki.
Siihen uhraukseen kuuluu myös esimerkiksi opiskelu; "study,study,study", hän sanoo
aina pojille. Se sivistys mitä saat koulussa, auttaa sinua eteenpäin futiksessa.
Uhraukseen kuuluu myös ajan varastaminen futikselta kavereille; "be happy",
hän sanoo napakasti. On sama missä pelaat/treenaat, kunhan olet "happy".

Tässä linkissä video kyseisen valmentajan harkoista parin vuoden takaa.
Eetukin pitäisi näkyä videolla.

https://www.youtube.com/watch?v=Y7ogIwqn_tM


Onko tässä ero suomalaisen ja espanjalaisen jalkapallon välillä?
Pitääkö pelaamisen/harjoittelun olla pelkkää suorittamista?
Onko epäammattimaista valmennusta tai treenaamista, jos se tehdään sydämellä?

Tämä on naisen mielipide, mutta mielestäni nuori futari on muutakin kuin futari,
vaikka täysin realistisena tavoitteenaan olisikin ammattilaisuus.
Pelaaja on ennen kaikkea ihminen ja sen jälkeen jalkapalloilija.
Futista voi rakastaa sydämestään vaikka rakastaisi myös elämää siinä samalla.

Espanjalaista jalkapalloa ja valmennusta voi analysoida vaikka miten paljon,
mutta ymmärtääkseen sitä, täytyy nöyrtyä osaksi sitä. Opetella kieli, kultturi ja
mennä omana itsenään keskelle tuota suurta ja lämmintä kokonaisuutta.
Se kokonaisuus ei lämpene välittömästi, mutta kunhan ensin annat sinäkin jotain,
antaa se sinulle enemmän kuin koskaan voisit kuvitella jalkapallon antavan.






sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Kun uskoo unelmiinsa



Edellisissä harjoituksissa Eetun pikkusormi murtui.
Eetu ei suostunut keskustelemaan siitä ettei pelaisi vanhaa seuraansa vastaan.
               Jouduimme pyytämään lääkärin kotikäynnille ja Eetu sai peliluvan. Onneksi.                




Suomalainen maalivahti kapteenina espanjalaisessa joukkueessa! Kunnia tehtävä,
jonka Eetu hoiti kiitettävällä tavalla. Tehtävän erinomaisuutta lisäsi vielä se ettei
murtuneen sormen kipu näkynyt missään vaiheessa peliä. Eetu otti rohkeita
torjuntoja eikä vastustaja saanut tietää loukkaantumisesta.

Eetu otti itse riskin, että pallon osuessa pahasti sormeen kipu olisi voinut olla
sietämätöntä. Ja se olisi vaan pitänyt kestää ja jatkaa peliä. Lääkäriltä oli tosin
varmistettu ettei sormi olisi enempää vahingoittunut vaikka olisi saanut kovan iskun.

Un poco loco, hullu mokke, sanoo futismutsi:)




Kun uskoo unelmiinsa ja on valmis ylittämään itsensä unelmiensa vuoksi,
kaikki on mahdollista. Päättäväisyys, määrätietoisuus ja oman persoonan  
laittaminen likoon. Siinä ainekset menestykseen.


Tunnelma oli jotenkin kireä Santa Fe:n kentällä. Vastustajan vanhemmat huutelivat
herkästi tuomarille ja muutenkin oli kyräilevä fiilis. U.D Fuengirola aloitti pelin
aika rajuin ottein ja menivätkin 2-0 johtoon ekalla puoliajalla.
Taisi kunto lopahtaa kuitenkin ja Alhaurin sai ensimmäisen maalinsa vähän ennen
taukoa. Eräs meidän pelaajan isä kävi ennustamassa, että peli päättyy lukemiin 2-2.
Ja niinhän siinä lopulta kävikin.

Mutta millä tavalla!!!!



Joukkue luottaa Eetuun ja Eetu joukkueeseen.
Suuri oli myös valmentajan luotto, kun uskalsi antaa Eetun pelata.



Vettä satoi muttei se juurikaan viilentänyt pelaajien kuumia välienselvittelyjä.
Vastustajan joukkueesta joutui suihkuun yksi pelaaja suunsoiton takia.




Eetun joukkue hallitsi mielin määrin toista jaksoa muttei maaleja
saatu aikaan.


Viimeisillä minuuteilla saadun vaparin lähti vetämään valmentajan käskystä Eetu.
Ihmetys oli suuri kun Eetu asteli paikalle rauhallisin askelin.

Veto oli täydellinen suoritus alanurkkaan. Kentällä alkoi sellainen huutomyrsky ettei
tähän asti olla koskaan kuultu. Omat pelaajat vaihtopenkkiä myöten sekosivat totaali-
sesti. Katsomo suorastaan räjähti huutamaan eikä kannustuksesta meinannut tulla
loppua. Parasta oli kuitenkin Eetun villi tuuletus. Hän juoksi vastustajan vaihtopenkin
ohi ja näytti Alhaurin de la Torren logoa.

Que bien portero! Eres campeón!




Vastustajan pelaajat kysyivät ihmeissään Eetulta, että vedätkö sä vaparin.
Kentälle laskeutui hiljaisuus, kun mokke tuli vetämään vaparin.

 
 
Viime kauden suuret vaikeudet tämän seuran kentällä on nyt kuitattu. Eetu sai kunnon
revanssin ja vastasi siihen parhaalla mahdollisella tavalla. Enää ei kannata uhrata
ajatustakaan noin huonoon seuraan vaan iloita siitä, että on löytänyt tällaisen helmen
lukuisten seurojen joukosta.

Ja lopuksi hyvä uutinen; sormi kesti pelin hyvin ja toipuu lääkärin mukaan ennalleen.


                                                   ONNEA KAPTEENILLE!



Eetun vaparia katselee taustalla seuran lipunmyyjä, vanha herrasmies,
jonka kanssa olemme tulleet aina hyvin juttuun. Kassissa hänellä on   
Suomen maajoukkueen virallinen huivi, jonka annoimme hänelle        
tänään lahjaksi.        
 

Presentación- seuran esittelytilaisuus




Eetun joukkue ryhdikkäänä ryhmäkuvassa.



Sunnuntaina klo 09.50 oli kutsuttu koko seura koolle Los Manantialesiin eli
kotikentälle. Jokainen joukkue esiteltiin ja kuvattiin seuran uusissa peliasuissa.

Katsomot eivät ole koskaan olleet näin täynnä, kun kaikkien pelaajien vanhemmat
tulivat paikalle. Jokainen joukkue valmentajineen toivotettiin tervetulleeksi
suurten aplodien kannustamana.



Eetun joukkueessa on ollut loukkaantumisia ja valmentajakin
kävelee kepeillä.


Tänään Eetu pääsee pelaamaan vanhan seuransa joukkuetta vastaan. Monenlaiset
vaikeudet meinasivat estää Eetun pelaamisen, mutta sisukas maalivahti voitti
vaikeudet ja kohta lähdemme näyttämään miten suomalainen johtaa joukkuettaan.

Eetu on nimittäin siinä pelissä kapteenina!




Seuran nuorimman joukkueen pelaajat ovat vasta kolme-
vuotiaita. Näitäkin joukkueita oli jo kaksi kappaletta:) 



Joukkueet kasattiin keskiympyrään ja ensimmäiseksi tuli seuran uusi
rugby-joukkue. Tässä ovat sen lisäksi Juvenilit ja Eetun joukkue.



Alhaurin de la Torre C.F kokonaisuudessaan esittelyssä ennen
miesten 3.divarin pelin alkua.





lauantai 15. marraskuuta 2014

Fútbol es fútbol - let´s party!

 
 
 
 
Aamukahvilla kotikentän kahviossa lämpimässä auringonpaisteessa
istuskellen. Tsemppiä kaikille blogin lukijoille Suomeen, josta niin 
moni kertoo valon puuttuvan tällä hetkellä!



Nöyräksi ja hiljaiseksi vetää suomalaisen futismutsin tänään koettu espanjalainen
vieraanvaraisuus, ystävällisyys, iloisuus, huolehtivaisuus, elämänilo ja aitous.

Pelin jälkeen oli sovittu vietettäväksi joukkueen yhteinen iltapäivä ja söisimme
kaikki yhdessä. Veimme jokainen perhe erilaisia ruokia ja espanjalaiseen tapaan
sitä oli erittäin runsaasti. Puheensorina oli aikamoinen, kun tällainen joukko
kokoontui yhteen.

Päivästä tuli unohtumaton kokemus. Eetulle tämä seura ja joukkue antaa turvallisen
ja samalla kuitenkin määrätietoisen kasvupaikan kasvaa hyväksi urheilijaksi.
Hyvä urheilija tarvitsee fyysisen treenaamisen lisäksi myös kokemusta
sosiaalisesta kanssakäymisestä seuratoimintaan ja muuhun urheiluun liittyvien
eri ryhmien kanssa.
Kun sen tekee kultturin parissa, joka poikkeaa suuresti urheilijan omasta,
se on korvaamattoman arvokas asia.

Vilpittömästi voin sanoa, että olemme täysivaltaisia jäseniä tässä joukkueessa
ja se on hienoimpia kokemuksia, joita olen elämäni aikana saanut kokea.
Varsinkin viime futiskauden kokemusten jälkeen osaamme arvostaa tätä
korkealle arvoasteikossamme.

Eetu on oikealla tiellä ja menossa juuri oikeaan suuntaan tullakseen
sellaiseksi urheilijaksi, joksi on aina halunnut.






Vau, mikä Joukkue oli tänään kentällä. Alhaurin de la Torre Tercera Andaluza,
onnittelut jokaiselle pelaajalle 4-1 tyylikkäästä voitosta. Joukkue onnistui ihan
jokaisella osa-alueella ja peliä oli ilo seurata. Enhorabuena!


Tästä linkistä voi katsoa sarjatilanteen tällä hetkellä:

http://futbolcarrasco.com/liga/?file=CADETE3ANDALUZAG2MALAGA




Eetun joukkueen pelin jälkeen laitoimme ruokia valmiiksi esille ja
 lähdimme kaikki yhdessä katsomaan seuran kolmannen -99            
 joukkueen paikallispeliä C.D Lauroa vastaan.                                  
 Huh, mikä tunnelma kentällä. Olimme koko joukkueen voimin ja  
vanhempien kanssa yhdessä kannustamassa omaa seuraa.              
 Yllätyimme, ettäkaupungissa on toinenkin isohko kenttä,               
El Pinar.                                                                                          
                                    


Valmentaja oli rohkea ja söi suomalaista karjalanpiirakkaa munavoin kera:)
Pelaajat komennettiin ensimmäisinä syömään ja ruokaa.....sitähän kyllä oli
tarjolla. Erikoisuutena heille oli tilattu lisäksi hampurilaiset ja ranskalaiset.



Meitä kohdeltiin kuin kuninkaallisia. Meille tuotiin pöytään ruokaa tiuhaa  
tahtia ja juomaa sitäkin enemmän. Lopulta meinasi tulla uskonpuute,          
 että pystyisimme syömään kaikkea mitä eteen kannettiin.                              



Todella maistuvia pataruokia oli montaa eri sorttia. Pelaajien isät esittelivät
niitä ylpeinä. Mahtavaa ruokaa ja kaikesta saimme selvitystä, että mikä oli 
mikin perinneruoka.



Kaksi komistusta - Eetu ja valmentaja José Carlos

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Paniikkimaista pyörimistä


Myöhään eilen illalla iski melkoinen hämmennys, kun aloin tarkistamaan
päivän pelin kentän sijaintia. Olimme menossa väärälle kentälle, joka olisi
sijainnut aivan toisella puolella kaupunkia. Onneksi emme luottaneet siihen,
että olisimme osanneet kentälle vanhasta muistista.
Tänään Eetun joukkue pelasi C.D Conejitoa vastaan ja väärän seuran nimi oli Cortijillo.
Alkaa vähitellen valkenemaan se valtava määrä mitä näitä kenttiä ja seuroja on.
Todella paljon myös futareita tässä maassa. On varaa mistä valita; ei siis liene ihme
etteivät ulkomaalaiset oikein mahdu joukkoon mukaan.


http://www.conejitodemalaga.com/




Olin saanut mielenkiintoiset ohjeet miten löytää Conejitoon. Suunnistimme siis kohti
suurehkoa ilotaloa ja kenttä olisi siitä vähän eteenpäin. Ei ollut ensimmäinen kerta kun
pyörimme aivan kentän nurkilla sitä kuitenkaan löytämättä. Ensimmäinen kerta oli
kylläkin se, että melkein jouduin kysymään neuvoa tuon suurehkon ilotalon ammattilaiselta.

    

Jouduimme jo sanomaan valmentajalle ettemme löydä kentälle. Pysäytin
auton ja juoksin hätääntyneenä jonkun miesten futarijoukkueen luo ja      
 pyysin apua miten löytäisimme kentälle. Nuo ystävälliset miehet näyttivät
tyhjää parkkipaikkaa noin 10 metrin päässä ja kehoittivat jättämään auton
 siihen ja kävelemään kentälle. Olimme 50m päässä kentästä, tietämättä     
 lainkaan miten kaukana olimme.                                                                  


                                                         


Jotain roolia näytteli pelissä tänään myös kova tuuli. Alhaurinílla oli ensimmäisellä
puoliajalla myötätuuli, jota he eivät onnistuneet hyödyntämään. Joukkueen hyökkäys
ei ollut terävimmässä kunnossa. Peli tuntui nojaavan puolustukseen aika lailla.
Tauolle lähdettiin tilanteessa 0-0 eikä kumpikaan joukkueista hallinnut peliä kunnolla.

Toisella jaksolla vastustaja sai pallon kulkemaan myötätuulessa reippaasti muttei
häikäissyt juurikaan osaamisellaan. Pallo meni Eetun selän taakse aikamoisessa sählinki-
tilanteessa aivan maalin edessä. Alhaurinín ainoa maali tuli viimeisillä minuuteilla
rankkarista. Peli päättyi 1-1 tasapeliin, mikä oli oikeastaan kuin voitto Eetun joukkueelle.

Plussaa Eetulle, jonka potkut lähtivät kovaan vastatuuleen komeasti. Ekalla jaksolla
Eetu sai myös varmalta maalilta näyttäneen hyvän seivin. Kuulin erään joukkueemme
vanhemmista antavan Eetulle uuden nimen: mokke on kuin la máquina eli kone,
aina torjuntavalmiudessa :)

Linkistä näkyy sarjatilanne tämän kierroksen jälkeen.


http://futbolcarrasco.com/liga/?file=CADETE3ANDALUZAG2MALAGA




Värejä ei Conejiton kentältä puuttunut. Kaikki oli liila-keltaista.  
Jopa rakennukset olivat liilaa ja keltaista väriä. Siihen kun         
lisätään kirkkaankeltainen tuomari ja pinkki maalivahti,             
niin sirkus on valmis!


Pientä kohua kentällä aiheutti "julkkiksen" läsnäolo katsomossa. Paikalla oli
Málaga C.F:n hyökkääjä Samuel García Sánchez. Joku pyysi nimmarinkin...
en ollut minä vaan suuri Málagan fani, Eetun joukkueen apuvalkku.

Málaga C.F on La Liga- kierroksen numero 11 jälkeen hienosti sijalla 6.



Kentän laidalla oli suuri paellapannu. Melkoisen määrän saa tehtyä
yhdellä pannulla, kun halkaisija on 1,5m...





perjantai 7. marraskuuta 2014

Tsemppiä seuralle viikonlopun vieraspeleihin


 
 
 





Eetun joukkue pelaa sunnuntaina 9.11 klo 12.30 vieraspelin
Málagassa CD Conejitoa vastaan. Joukkueet ovat sarjataulukossa peräkkäin,
Alhaurín de la Torre CF on sijalla 7. ja tuleva vastustaja sijalla 8.
Molemmilla joukkueilla on 13 pistettä. Tiukka peli siis odotettavissa.

Vastustajan kenttä sijaitsee aivan Málagan laidalla ja kokemukset viime vuodelta
eivät olleet kovinkaan miellyttäviä. Pelaajien vanhemmat olivat ainakin viimeksi
erittäin äänekkäitä ja nuoriso jopa nauroi loukkaantumisille, ei tietenkään omilleen.
Ennen pelin alkua kovaäänisistä kaikui jonkinlainen paatoksellinen seuran tunnuslaulu
ja ihmiset lauloivat mukana seisoen. Eikä todennäköisesti ole odotettavissa puolueetonta
tuomaria...kerron sunnuntaina miten kävi.

Alhaurínin miesten joukkue pelaa Velez CF vastaan myöskin vieraspelin.
Miehet ovat sarjataulukossa sijalla 11. ja vastustaja sijalla 3.
Kova kamppailu on siis tulossa. Mielenkiintoista muuten huomata ilmoituksesta,
että miesten pääsylippu maksaa 10€  mutta eläkeläiset  ja naiset 5€.

Toivottavasti Eetun ikäiset eli Cadetet jatkavat samalla tavalla kuin
edellisellä kierroksella.
Kaikki kolme joukkuetta voittivat reilusti vastustajansa; 5-0,5-0 ja 9-0.

Ànimo para todos!

lauantai 1. marraskuuta 2014

Ilotulitusta


Ei yhtään loukkaantumista eikä ainuttakaan keltaista korttia. Erotuomarillekaan
ei huudeltu katsomosta. Kertoisikohan se siitä, että meidän tuomarimme on puolueeton.
Yritin tarkkailla tuomarin toimintaa ilman sinivalkoisia Alhaurinin värisiä laseja enkä
löytänyt siitä mitään moitittavaa. Muy bien árbitro!



Alhaurin de la Torre C.F ja Atl.Benamiel olivat sarjassa peräkkäin.   
Etukäteen olisi luullut, että tänään kisaa kaksi melko samantasoista 
joukkuetta. Maalivahdeissa oli suuri ero jo pelkästään koon puolesta
ja myös fyysisyydessä, Eetun eduksi.


Tämän päivän pelin kaikki maalit nähtiin ensimmäisellä puoliajalla. Eetun joukkue voitti
pelin selkein numeroin 5-0. Kuten olen aiemmin todennut, niin jokainen joukkue tässä
sarjassa on voitettavissa. Kuka tahansa voi voittaa kenet tahansa, asenne ratkaisee paljon.
Pelin alusta lähtien oli selvää kumpi joukkueista hallitsee kenttää. Alhaurinilla oli vain
yksi vahvistus tänään, mutta se vahvistus oli huikeassa vireessä. Kotikentällä pelasi nyt Joukkue.
Ja Eetu johti peliä taidokkaasti. Verrattuna viime vuoteen Eetun rooli puolustuksen
johtajana on täysin erilaisella tasolla. Uskon, että joukkueen hyväksynnällä sekä valmentajan
100% luotolla on ollut tähän suuri merkitys. Myös Eetun oma luotto kykyihinsä on selkeästi
noussut.

Väliarviona tästä kuluneesta kaudesta ja uudesta seurasta voisi antaa arvosanan kiitettävä.



Benalmádenan hyökkääjistä kaksi oli Eetua huomattavasti pidempiä.
He eivät kuitenkaan tänään onnistuneet luomaan kovinkaan montaa  
vaarallista tilannetta. Tosin peli alkoi joukkueen pisimmän pelaajan  
yllätyksellisellä hyökkäyksellä, joka oli johtaa jopa maaliin.



Kuvasin tänään paljon tilanteita videolle. Sain kuvattua ainakin kolme tai
neljä maaliakin. Yritän ladata ne koneelle jossain välissä ja laittaa            
       tänne blogiin.                    



Aamupelit ovat kaikille pelaajille haastavia. Pitäisi saada kunnon vire päälle,
vaikka kroppa ja mieli ovat vielä aamukankeita. Eetu aloittaa peliaamunsa    
aina kevyellä lenkillä. Siten saa heräteltyä itsensä ennen tärkeää aamupalaa  
ja lähtöä pelipaikalle.  
 



Eetun joukkueen hyökkäyspää oli tänään iskussa. Lukemat eivät kerro koko 
totuutta pelistä. Tilanteita oli huomattavasti enemmän ja syötöt erinomaisia. 





Eetulla on oma suomalainen fysiikkavalmentaja, jonka kanssa mokke treenaa kahtena
aamuna viikossa seuran harkkojen ja omatoimisen tekemisen ohella. Uusi valmentaja
on tuonut nuoren urheilijan elämään hyvien treenien lisäksi ravintotietämystä.
Ruokapäiväkirja - tuo pelätty ja armoton lista kaikesta mitä syöt ja juot. Se pistää
myös futismutsin viihtymään kauemmin ruokakaupassa ja tekemään ostoslistan huolella.
Kannattaa kirjata syömiset ylös, siten urheilija ei voi huijata itseään.



Eetu treenaa kaksi kertaa viikossa myös
aamuisin. Illalla paluu harkoista klo 21  
                       ja aamulla lähtö klo 8.15 taas harkkoihin.                    
Motivaation on pakko olla kunnossa       
  tai tällaiseen ei helposti pysty.                   


Seuraava kausi on jo tietenkin mietteissä, vaikka kuluvaa kautta on vielä paljon jäljellä.
Eetun seurassa on yksi joukkue ylitse muiden ja itse asiassa se joukkue johtaa omaa
sarjaansa ylivoimaisesti. Kahdeksasta pelatusta pelistä se on voittanut kahdeksan.
Tämä Juvenil-joukkue eli -98-96 syntyneet, nostivat viime vuonna seuran Cadetet Autonómicoon
eli ylimmälle tasolle. Joukkue on pelannut pitkään samalla porukalla ja on erittäin kunnianhimoinen
ja määrätietoinen kaikessa mitä tekee.
Tässä alla on linkki, jossa esitellään tuon joukkueen valmentajaa. Hän on pidetty johtaja,
jonka tyyliin ei kuulu huutaminen. Joukkueen mokkevalkku kyllä huutaa......
Varteenotettava kasvupaikka Eetulle ensi vuonna ellei tule lähtöä muuaalle.
Erinomainen joukkue, jonka treenaamista on ilo ja kunnia katsella.


http://futbolcarrasco.com/entrenadores-david-benitez-el-ingeniero-del-alhaurin-de-la-torre-cf/