Kun uskoo unelmiinsa

Edellisissä harjoituksissa Eetun pikkusormi murtui.
Eetu ei suostunut keskustelemaan siitä ettei pelaisi vanhaa seuraansa vastaan.
               Jouduimme pyytämään lääkärin kotikäynnille ja Eetu sai peliluvan. Onneksi.                

Suomalainen maalivahti kapteenina espanjalaisessa joukkueessa! Kunnia tehtävä,
jonka Eetu hoiti kiitettävällä tavalla. Tehtävän erinomaisuutta lisäsi vielä se ettei
murtuneen sormen kipu näkynyt missään vaiheessa peliä. Eetu otti rohkeita
torjuntoja eikä vastustaja saanut tietää loukkaantumisesta.

Eetu otti itse riskin, että pallon osuessa pahasti sormeen kipu olisi voinut olla
sietämätöntä. Ja se olisi vaan pitänyt kestää ja jatkaa peliä. Lääkäriltä oli tosin
varmistettu ettei sormi olisi enempää vahingoittunut vaikka olisi saanut kovan iskun.

Un poco loco, hullu mokke, sanoo futismutsi:)

Kun uskoo unelmiinsa ja on valmis ylittämään itsensä unelmiensa vuoksi,
kaikki on mahdollista. Päättäväisyys, määrätietoisuus ja oman persoonan  
laittaminen likoon. Siinä ainekset menestykseen.

Tunnelma oli jotenkin kireä Santa Fe:n kentällä. Vastustajan vanhemmat huutelivat
herkästi tuomarille ja muutenkin oli kyräilevä fiilis. U.D Fuengirola aloitti pelin
aika rajuin ottein ja menivätkin 2-0 johtoon ekalla puoliajalla.
Taisi kunto lopahtaa kuitenkin ja Alhaurin sai ensimmäisen maalinsa vähän ennen
taukoa. Eräs meidän pelaajan isä kävi ennustamassa, että peli päättyy lukemiin 2-2.
Ja niinhän siinä lopulta kävikin.

Mutta millä tavalla!!!!

Joukkue luottaa Eetuun ja Eetu joukkueeseen.
Suuri oli myös valmentajan luotto, kun uskalsi antaa Eetun pelata.

Vettä satoi muttei se juurikaan viilentänyt pelaajien kuumia välienselvittelyjä.
Vastustajan joukkueesta joutui suihkuun yksi pelaaja suunsoiton takia.

Eetun joukkue hallitsi mielin määrin toista jaksoa muttei maaleja
saatu aikaan.

Viimeisillä minuuteilla saadun vaparin lähti vetämään valmentajan käskystä Eetu.
Ihmetys oli suuri kun Eetu asteli paikalle rauhallisin askelin.

Veto oli täydellinen suoritus alanurkkaan. Kentällä alkoi sellainen huutomyrsky ettei
tähän asti olla koskaan kuultu. Omat pelaajat vaihtopenkkiä myöten sekosivat totaali-
sesti. Katsomo suorastaan räjähti huutamaan eikä kannustuksesta meinannut tulla
loppua. Parasta oli kuitenkin Eetun villi tuuletus. Hän juoksi vastustajan vaihtopenkin
ohi ja näytti Alhaurin de la Torren logoa.

Que bien portero! Eres campeón!

Vastustajan pelaajat kysyivät ihmeissään Eetulta, että vedätkö sä vaparin.
Kentälle laskeutui hiljaisuus, kun mokke tuli vetämään vaparin.

 

 

Viime kauden suuret vaikeudet tämän seuran kentällä on nyt kuitattu. Eetu sai kunnon
revanssin ja vastasi siihen parhaalla mahdollisella tavalla. Enää ei kannata uhrata
ajatustakaan noin huonoon seuraan vaan iloita siitä, että on löytänyt tällaisen helmen
lukuisten seurojen joukosta.

Ja lopuksi hyvä uutinen; sormi kesti pelin hyvin ja toipuu lääkärin mukaan ennalleen.


                                                   ONNEA KAPTEENILLE!

Eetun vaparia katselee taustalla seuran lipunmyyjä, vanha herrasmies,
jonka kanssa olemme tulleet aina hyvin juttuun. Kassissa hänellä on   
Suomen maajoukkueen virallinen huivi, jonka annoimme hänelle        
tänään lahjaksi.