torstai 28. elokuuta 2014

Ei se määrä vaan se laatu



Rankkaa treenaamista peruskuntokaudella.
Juoksua kentällä, juoksua rannalla, juoksua omalla ajalla. Loikkia, spurtteja, lihaskuntoa.
Monipuolista harjoittelua myös pallon kanssa.
Vetoja läheltä ja kaukaa ja eri kulmista.
Armotonta pommitusta maalia kohden.




Treenit rannalla. Pojat alkupuhuttelussa ja vielä hymyssä suin ennen
kunnon rääkkiä. Itseasiassa se hymy oli kaikkien huulilla vielä hark-
kojen lopussakin. Valmentaja voi treenauttaa kovaa ja silti tehdä sen
iloisesti ja positiivisesti. 

       


Treeneissä Eetu on antanut itsestään tasan tarkkaan kaikki irti mitä vaan voi ottaa.
Luulenpa ettei poika ole vielä tähän päivään
mennessä treenannut näin kovaa. Tuli mieleen kahden vuoden takaisen valmentajan ohjeet Eetulle:

" Sinun ei tarvitse ottaa jokaista vetoa kiinni harkoissa.
Keskity ja tee hyvä torjunta mieluummin kuin kaksi keskinkertaista yritystä.
Määrä ei ratkaise vaan laatu. Sinä itse päätät minkälaisessa tahdissa treenaat."
Meille vanhemmille samainen valmentaja antoi seuraavanlaisen ohjeen:
" On ihan sama missä seurassa tai missä maassa Eetu pelaa. Tärkeintä on, että poika on onnellinen ja perhe on onnellinen. Silloin tulee tulosta."

Nyt taidetaan olla oikeassa seurassa, oikeassa maassa ja Eetu on juuri oikean valmentajan opissa.



Mietimme ennen harkkoja, että miksi pitää mennä treenaamaan rannalle.
Emme mieti enää, sillä se oli niin mukavaa vaihtelua pojille. Puolitoista  
tuntia täysillä; juoksua eteenpäin ja taaksepäin, kuntopiiriä, vesipalloa  
meressä, jalka/käsipalloa. Ja lopuksi tietenkin apuvalkku heitettiin          
veteen eikä valmentajakaan kuivaksi jäänyt.



En tiedä mihin tarkoitukseen nämä tolpat oikeasti on tarkoitettu,
mutta olivat erittäin hyviä apuvälineitä juoksutreeneissä.




Mielenkiintoista oli ajaa muiden vanhempien kanssa peräkkäin,
kun ei ollut mitään tietoa missä sijaitsi se ranta mihin olimme    
menossa. Jouduin rikkomaan vähän liikennelakia, että pysyin  
vauhdissa mukana....