Blogissa seurataan suomalaisen nuoren maalivahdin pelaamista ja etenemistä espanjalaisissa seuroissa. Jalkapallo tuntuu välillä olevan elämää suurempi asia tässä maassa,mutta maassa maan tavalla ja täysillä eteenpäin. Venga vamos!
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
Tarvitseeko jo 13-vuotias managerin?
Kuusi kierrosta sarjaa on nyt pelattu ja Eetu on istunut katsomossa.
Ei edes vaihtopenkillä vaan kokonaan sivussa, sillä pojalla ei ole vieläkään fichaa
eli pelilupaa tälle kaudelle. Ensi viikolle se lupa on vihdoin luvattu tulevaksi, mutta
ennen kuin se on fyysisesti kädessä, se on vain lupaus.
Ficha kiertää aikamoisen lenkin. Ensin pelaaja toimittaa kaksi valokuvaa ja passikopion
ja allekirjoittaa lomakkeen. Alaikäisen huoltaja antaa kirjallisen luvan, että pelaaja saa
pelata. Sen jälkeen ficha toimitetaan Malagaan, josta se lähetetään Sevillaan. Sevillasta
ficha kulkeutuu Madridiin ja Madridista sitten takaisin Malagaan, josta seuran koordi-
naattori hakee sen ja säilyttää sitä huolella tallessa. Luonnollisesti ennen fichan hake-
mista täytyy jo olla lisenssi haettuna, mutta se haetaan vain kerran ja on periaatteessa
ikuinen.
Eetu treenaa tällä hetkellä kahden joukkueen kanssa ja vetää kahdet treenit peräkkäin.
Ensin on harkat omanikäisten kanssa ja heti perään Juvenilien (97-95) kanssa.
Poika on tehnyt kovasti töitä vaikkei olekaan pelannut, joten tulevat pelit tuskin
kauheasti kärsivät tästä pelaamattomuudesta.
Näiden kuuden erittäin vaikean viikon aikana on tullut sellainen tunne, että jo nuori
futaaja, joka tosissaan ottaa tämän lajin, tarvitsee managerin. Jonkun, joka vie urheilijan
etua eteenpäin, jonkun joka hoitaa käytännön asioita, kun futaaja tekee omaa työtään
eli harjoittelee. Jonkun muun kuin äidin tai isän. Tässä maassa ja tässä lajissa
menestyminen vaatii armotonta työtä ja jatkuvaa onnistumista. Mutta sellaiselle, joka on
siihen valmis ja rakastaa sitä
mitä tekee, tämä on juuri se oikea maa menestyä.