Juuri ennen pelin alkua Autonómicon valmentaja pyysi vanhemmat pukukoppiin.
Seisoimme siellä kaikki yhdessä ringissä ja lauloimme joukkueen oman laulun.
Pelaajat, valmentajat ja vanhemmat. Kaikki tärkeimmät ihmiset yhdessä.
Liikuttava hetki.
Alla videopätkiä pelistä hieman sekalaisessa järjestyksessä kylläkin.
Eräs seuran valmentaja sanoi etteivät nämä kovimmat pelit ole ratkaisevia
vaan ne, jotka ovat oikeasti voitettavissa. Tämä peli kyllä olisi voitu
hyvinkin voittaa. Peli päättyi Eetun joukkueen tappioon 3-4.
Tämä peli U.D Almeríaa vastaan oli siis Eetun ensimmäinen kokonaan
yksin pelattu ylimmän sarjatason peli -98 kanssa. Jännitystä oli todella
ilmassa koko viikon:) Jännitys ei kuitenkaan ottanut otetta itse pelissä
vaan Eetu pelasi varmasti ja joutui torjumaan kaksi rankkariakin.
Molemmissa rankkareissa osui palloon ja niin harmillisen pienestä oli kiinni
ettei olisi torjunut niitä. Myös kolmas rankkarikin nähtiin. Siitä Eetun
joukkue puolestaan teki maalin.
Eetu antoi kunnollisen näytön ylimmän tason debyytissään. Hän ei juurikaan
erottunut koonsa puolesta vuotta vanhempien joukossa. Almerían maalivahti
oli hieman vahvempi, mutta samanpituinen kuin Eetu. Potkut lähtivät melko
samanlailla. Tästä on hyvä lähteä kohti ensi sunnuntain Autonómicon peliä,
mikä pelataan toista almeríalaista joukkuetta vastaan vieraspelinä.
